Suuri Käsityö 05-06/2012

Touko-kesäkuun numero oli tuplanumero ja sisälsi prinsessaliitteen. Lehti oli onnistunut kokonaisuudessaan, inspiroivia ideoita ja kivoja malleja.

Kuvat: SuuriKasityo.fi

Designer-kaavana lehdessä oli vainio.seitsonen -vaatteita. Vaatteissa mielenkiintoista koristelut, virkattuja liehukkeita ja naruja, jotka pikavilkaisulla näyttivät langanpäiltä tai repeämiltä.

Kesämekkoja lehdessä oli useampi. Usea mekoista oli toteutettu yhden kaavan muuntelulla. Mekot olivat enimmäkseen yksinkertaisia. Kaunein mekko oli vihreän ja keltaisen värinen aurinkovärjätty mekko, jossa kuviona oli käytetty kasvien lehtiä sommiteltuna. Myös lierihattu ja leveä käännettävä kangasvyö houkuttelivat sormia.

Lisää mekkoja oli toteutettu trikoosta. Yhteen mekkoon saumaan oli rypytetty kangasta, toisessa saumaan oli ommeltu liehuke. Yksi mekko oli yksiolkaiminen, johon oli tehty yksiolkaiminen yläosa. Viimeisessä mekoista väljyys oli koottu vyötärölle.

Lisäksi lehdestä löytyi empiremallinen kesämekko ja toppi, sekä porkkanahousut. Miehelle lehdessä oli paita ja irtolahjehousut. Ohje löytyi myös uimapukuun. Nuoren Suunnittelijan asuun kuuluivat joustovyötäröiset polvihousut.

Neulepuolella oli miehelle muhkeita palmikkoneulepuseroita ja naiselle kevyempiä pitsineulepuseroita. Malleja oli itse asiassa useita houkuttelevia.

Perheen pienimmille oli useampikin perusneule. Isommille tytöille löytyi useampi neulemekko.

 Sisustuspuolella oli tekstiilejä pihajuhliin: aterinsuojia, esiliina, tuolinpäällisiä, patalappu.

Prinsessaliitteessä oli mekot pienille prinsessoille. Lisäksi löytyi virkattuja astioita ja erilaisia herkkuja prinsessapiknikille. Leikkimökkiin ja sen sisustukseen löytyi myös ohjeita.

Suuri Käsityö 04/2012

Huhtikuun Suuri Käsityö ei herättänyt tekemisen syyhyä sormiin. Joitakin kivoja juttuja kuitenkin löytyi.

Kuvat: SuuriKasityo.fi

Kesävaatteita printtikankaista: pari mekkoa, pari hametta, jakku ja pusero. Kivoja vaatteita, mikään ei ollut aivan peruskaavan mukainen, vaan malleissa oli jokaisessa jotain pientä mielenkiintoa.

Valkoiset kesävaatteet pluskokoisille olivat turhan säkkimäisiä. Voivathan plusvaatteet istua, ei niiden ole pakko olla. Tytöille löytyi monta mekkoa ja pojille housuja ja paitoja.

Puolihameen helman shibori-pallokuvion värjäämiseen löytyi ohje. Lähempää kuvio oli viirumainen pallokuvio, tavallisia batiikkikuvioita mielenkiintoisempi. Toki aikaa ja vaivaakin meni enemmän.

Huhtikuun Nuori Suunnittelija -asu oli yksiolkaiminen mekko rimssuhelmalla. Toimiva juhlamekko.

Suomi-fanikamaa penkkiurheilijoille. Vaikka penkkiurheilu ei innostaisi, löytyi monta hyödyllistä ohjetta: sadeviitta, istuinalusta, termospullon suoja, reppu ja asusteita.

Neulepuolella virkattu afrikankukkapeitto ja pallopintainen tyyny houkuttelivat. Lankoina oli pitkästä aikaa käytetty Novitaa: Miamia ja Hankoa.

Paljon löytyi pitsineuleita, mm. puikkovirkkauksena toteutettu pitsipusero.

Sisustuksen puolelta löytyi meriteemaa: purjekankainen laukku, istuinalustoja ja tyynyjä. Äitienpäivälahjaksi oli askarreltuja kortteja ja koristeellisempia sohvatyynyjä.

Burda Style 04/2012

Huhtikuun Burda... Joitakin ihania vaatteita löytyi. Haalareita löytyi useampi, ne menivät ehkä hieman ohi. Myöskään massiiviset aukinaiset liivit eivät kovin kauniilta näyttäneet.

Kuvat: BurdaStyle.de

Burdan "italialainen naisellisuus" iskee omaan makuun aina. Läpikuultavia kietaisupuseroita, istuvia kynähameita ja naisellisia mekkoja. Kietaisupuseron malli oli hyvin yksinkertainen ja siihen oli kaavat sekä hihattomana että hihallisena. Tämän haluan ehdottomasti tehdä! Tosin ohuiden kankaiden ompelu ei kovin houkuta...

Myös hieman korkeavyötäröisempi kynähame hurmasi. Eri asia sitten, tekeekö hameella mitään, jos vyötärö on jossain kadoksissa.

Epäsymmetrinen mekko oli kaunis. Pituus ei ehkä ole paras mahdollinen, mekko saisi olla hieman lyhyempi. Toisaalta drapeerattu kaulus antaa anteeksi yläosan istuvuudesta.

Toisenlainen kietaisupaita, myöskin helppomalli. Samanlainen edestä ja takaa. Alaosaan yhdistettynä kietaisutopista saatiin mekko.

Plusmalliston kivoimmat vaatteet olivat vesiputouspusero ja hame sivupaneelin laskoksilla.

Turvakaukalon uusi päällinen

Saimme turvakaukalon käytettynä tuttavilta joitakin kuukausia sitten. Emme olleet vielä edes ehtineet miettiä turvakaukalon ostamista. Osittain auton puutteen takia, ilman autoa ei kaukalolle tule paljoa käyttöä. Toisaalta kuitenkin jonkinlainen kaukalo pitäisi olla niitä harvoja automatkoja varten, ensimmäinen kuitenkin tulee jo pian synnytyksen jälkeen kotiutuessa.

Jos kaukalolle olisi enemmän tarvetta, harkitsisin uuden ostamista, ihan turvallisuussyistä. Nykyisessä tilanteessa satasen parin sijoittaminen muutamia kertoja tarvittavaan kapistukseen tuntui kuitenkin älyttömältä. Kaukalon päällinen oli kuitenkin kulunut, eivätkä päällisessä olleet tahrat lähteneet pesussa.

Kaukalo.

Kaukalo irroittettavan kuomun kanssa. 

Hyökkäsin penkomaan kangaskaappiani ja löysin sieltä valkopohjaista kukkakangasta ja siihen sopivaa vihreää vakosamettia. Koska kumpaakaan ei ollut järin paljon, käytin päälliseen myös lähes saman sävyistä vihreää loimutrikoosamettia. Kokonaisuudesta tuli raikas. Kukkakankaan yhdistäminen yksivärisiin kankaisiin rauhoitti sitä.

 Tadaa! Uusi päällinen!

Edestä.

Ompelin siis päällisen lähinnä huppuna vanhan päällisen päälle, vältyin vanukankaan kanssa taistelulta. Mittailin kuitukankaan avulla vanhasta päällisestä osat ja piirsin kuitukankaalle kaavat. Hieman oli säätämistä kankaiden vähyyden takia. Turvavöille tein napinlävet, ja alaosaan ja yläosaan ompeliin kuminauhat pusseihin. Yläosan annoin jäädä löysäksi tarkoituksella. Alaosassa pieni löysyys ei olisi haitannut, jos kangasta olisi ollut enemmän. Aivan tyytyväinen en ollut päällisen istuvuuteen, mutta toisaalta se ei alkuperäisessä päällisessäkään ollut huippuhyvä. Etenkin turvavyön ylimenokohta kaukalon keskellä on hieman kinkkinen, mutta se oli sitä jo alunperinkin.

Alaosa.

Takayläosa, jäi hieman pussittamaan.

Kantokahva käännettynä alas.

Jossain vaiheessa varmaan kuomukin saa uuden ilmeen, kunhan löydän sopivan kankaan.

Hätävarapizza

Useamman kerran on tullut tehtyä pizzaa kaapista löytyvistä aineksista jääkaapin ammottaessa tyhjyyttään paremmasta ruuasta.

Pohja:
5 dl vehnäjauhoja
1 pussi kuivahiivaa
1 tl suolaa
2 dl kädenlämpöistä vettä
0,6 dl öljyä

Sekoitetaan kuivat aineet keskenään, lisätään vesi. Sekoitetaan tasaiseksi ja lisätään öljy. Jaetaan taikina kahtia, ja kaulitaan / muotoillaan molemmista puolikkaista joko pyöreä pizzapohja tai uunipellin muotoinen suorakaide. Annetaan kohota puolisen tuntia.

Kohoamisen aikana pilkotaan ja valutetaan täytteet. Itse on viime aikoina tullut käytettyä kinkkua, tonnikalaa, ananasta, sipulia ja juustoraastetta. Kastikkeeksi sekoitan tomaattimurskaa ja tomaattipyrettä, johon lisään hieman mustapippuria ja oreganoa. Täytteet pohjalle ja uuniin, paistetaan 250 asteessa noin 15min.

Menossa uuniin.

Valmis pizza.

Onnistuu helposti. Täytettä ei kannata kamalasti tunkea pizzan päälle, tai pohja jää raa'an tuntuiseksi. Parempiakin pohjia toki on, mutta tämän pohjan etuna on helppous ja nopeus. Ja yleensä pohjan aineet löytyvät valmiina kaapista, ei tarvitse lähteä hakemaan tuorehiivaa kaupasta.

Siksak-myssy vauvalle

Novitan talven 2009 numerosta bongasin kypärämyssyyn ohjeen. Ohje löytyy myös Novitan sivuilta.

Pingotuksessa.

Ohje: Novita talvi 2009 (myös monessa muussa lehdessä, lisäksi esim. käspaikan sivuilla)
Koko: 60cm
Lanka: Novita Wool
Menekki: 25g
Puikot: 3,5

Myssy ei pääse oikein oikeuksiinsa mallin puutteessa.

Helppo ja nopea neuloa, yllättävän vähän lankaa kului. Yhdestä kerästä on siis mahdollista saada kaksi 60cm-kokoista myssyä.

Paprikatonnikalapiirakka

Suolaista piti saada syntymäpäiväjuhliin. Etsiskelin suolaista piirakkaa, energia ei riittänyt minkään voileipäkakun tai pasteijoiden vääntämiseen. Kinuskikissalta löytyi paprika-tonnikalapiirakkaan ohje. Ohje osottautui mainioksi, ja piirakka maistui vieraille hyvin. Hillosipulit ja piparjuurituorejuuston vaihdoin punasipuliin ja ruohosipulituorejuustoon.

Pohja:
3 dl vehnäjauhoja
0,5 tl suolaa
125g margariinia
0,5 dl vettä

Täyte:
2 tlk tonnikalaa öljyssä
2-3 pientä punasipulia
180g ruohosipulituorejuustoa
2 dl kermaa
1 dl maitoa
2 munaa
2 rkl vehnäjauhoja
2 paprikaa, keltainen ja punainen
1 tl tinjamia

Sekoita suola vehnäjauhoihin. Nypi jauhot pehmeään margariinin, lisää vesi ja sekoita tasaisesti. Levitä voideltuun piirakkavuokaan.

Kyllä, ne ovat renkaita.

Levitä hieman valutetut tonnikalapalat pohjalle. Pilko punasipulit ja ripottele tonnikalan päälle. Sekoita tuorejuustoon vähitellen kerma, lisää maito, munat ja vehnäjauhot. Kaasa seos piirakkavuokaan. Leikkaa paprika renkaiksi ja asettele piirakan päälle. Ripottele päälle hiukan tinjamia. Paista 200 asteessa 35 minuuttia.

Piirakka maistui myös kylmänä seuraavana päivänä. Sen pidemmästä säilyvyydestä ei olekaan käsitystä, piirakka hävisi jääkaapista.

Vaippaimuja

Kestovaippojen varaston kartuttaminen on tähän asti ollut lähinnä villahousujen neulomista. Harsoja on jonkun verran. Imut puuttuivat lukuunottamatta yhtä äp:n imua.

Imun ja harson vaipattamista oli pakko testata. 

Paremman mallin puutteessa pupu alistui kohtaloonsa.

Kaappeja vain rohkeasti penkomaan. Löysin useamman froteisen vanhan pyyheliinan, jotka ovat maanneet kuosiensa takia useita vuosia kaapin pohjalla. Lisäksi kangasvarastosta löytyi kuviollista flanellia, jota aikanaan ostin kestositeiden tekemiseen. Mallia imujen mittoja varten otin Vaippailmiö-kirjasta.

Imuja leikattuna.

Surffailin useammassa nettivaippakaupassa ja kestovaippainfon foorumilla, mutta kovin kattavasti en löytänyt, montako kerrosta mitäkin kangasta olisi hyvä olla imussa. Päädyin lopulta, että varmaan imujen on parmepi olla liian ohuita kuin liian paksuja. Niitähän voi aina laittaa useamman harson/sisävaipan sisään.

Froteen leikkasin noin 30cm x 25-35cm kokoisiksi paloiksi, jotka taitoin kolmeen kerrokseen. Nämä kerrokset ajelin ympäri saumurilla. Eli yhdestä imusta tuli noin 10cm leveä ja 25-35cm pitkä.

Valmiit froteeimut.

Flanellista tein taittoimuja. Yhtä imua varten leikkasin flanellista kaksi 30cm x 25cm kokoista palaa, jotka saumurilla ompelin yhteen pyöristäen kulmissa. Vaippaan nämä imut sitten taittelen kolmeen kerrokseen, jolloin imussa on 6 flanellikerrosta. Taitetun imun kooksi tulee tällöin n. 10cm x 25cm.

Flanelliset taittoimut, toinen auki ja toinen taitettuna.

Nyt vain seuraavia pyyhkeitä tuhoamaan. Useampi odottaa jo pilkkomista...