Suuren Käsityölehden numerosta 1/2008 löysin löysän trikoopaidan, joka oli koristeltu laskoksin miehustassa ja hihoissa. Malli oli hieman pidempi ja vyöllä solmittava, jolloin sen ulkonäköä on helppo muuttaa nopeasti. Kaapista löytyi tumman punaista trikoota, 160cm leveää noin yksi metri. Ohjeen mukaan kangasta piti varata 1,70m, mutta päätin yrittää sommitella. Leikatessa havaitsin, ettei kangas tosiaan riitä. Päädyin leikkaamaan miehustan ja hihat tumman punaisesta trikoosta, mutta vyöhön, kaarrokkeisiin ja hihansuun kaitaleisiin käytiin toista punaisen kuviollista trikoota.
Vyö solmittuna ylös.
Ommellessani paitaa kasaan, huomasin: 1) en pidä trikoosta materiaalina 1) en pidä trikoon ompelusta ompelukoneella 3) trikoosta leikatut kaarrokkeet ovat helvetistä. Laskokset piti harsia käsin, muuten niiden ompelusta ei tullut mitään. Tikkauksista oli vaikea saada ompelukoneella siistin näköisiä. Tiedän, olisi pitänyt ostaa se kaksoisneula. Saumat surrauttelin saumurilla, joten äärettömästi en onneksi ompelukoneen kanssa joutunut tappelemaan. Ehkä eniten kärsivät kaarrokkeet, niistä tuli toispuoleisia venymisen takia. Mikä onni, että käytin kuviollista kangasta, joten venyminen ei ollut niin selvää. Ammattilaisen tarkastelua vaate ei kuitenkaan läpäisisi.
Kaiken kaikkiaan olin kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen. Kankaan väri on ihana, aidoimmillaan ehkä ensimmäisessä kuvassa. Ja toisesta kankaasta tehdyt kaitaleet piristävät paitaa mukavasti, ilman niitä paidasta olisi melkeinpä tullut tylsä. Hihat laskoksineen ovat kauniit. Etulaskoksiin en ehkä niin tyytyväinen ole, jäävät omituisesti rintavakoon. Kauniimpi lopputulos olisi ehkä tullut, jos laskosten paikkoja olisi levittänyt laajemmalle. Pusero on ihanan löysä ja sen vuoksi myös laskeutuva. Kaula-aukko mukavan laaja, muttei kuitenkaan paljastava.
Pömppöposeeraus.
Vyö solmittuna lantiolle. Ei kovin imartelevaa.
Kiitos Neuletortulle kuvista!