2012/03/30

Burda Style 04/2012

Huhtikuun Burda... Joitakin ihania vaatteita löytyi. Haalareita löytyi useampi, ne menivät ehkä hieman ohi. Myöskään massiiviset aukinaiset liivit eivät kovin kauniilta näyttäneet.

Kuvat: BurdaStyle.de

Burdan "italialainen naisellisuus" iskee omaan makuun aina. Läpikuultavia kietaisupuseroita, istuvia kynähameita ja naisellisia mekkoja. Kietaisupuseron malli oli hyvin yksinkertainen ja siihen oli kaavat sekä hihattomana että hihallisena. Tämän haluan ehdottomasti tehdä! Tosin ohuiden kankaiden ompelu ei kovin houkuta...



Myös hieman korkeavyötäröisempi kynähame hurmasi. Eri asia sitten, tekeekö hameella mitään, jos vyötärö on jossain kadoksissa.


Epäsymmetrinen mekko oli kaunis. Pituus ei ehkä ole paras mahdollinen, mekko saisi olla hieman lyhyempi. Toisaalta drapeerattu kaulus antaa anteeksi yläosan istuvuudesta.


Toisenlainen kietaisupaita, myöskin helppomalli. Samanlainen edestä ja takaa. Alaosaan yhdistettynä kietaisutopista saatiin mekko.


Plusmalliston kivoimmat vaatteet olivat vesiputouspusero ja hame sivupaneelin laskoksilla.



2012/03/26

Turvakaukalon uusi päällinen

Saimme turvakaukalon käytettynä tuttavilta joitakin kuukausia sitten. Emme olleet vielä edes ehtineet miettiä turvakaukalon ostamista. Osittain auton puutteen takia, ilman autoa ei kaukalolle tule paljoa käyttöä. Toisaalta kuitenkin jonkinlainen kaukalo pitäisi olla niitä harvoja automatkoja varten, ensimmäinen kuitenkin tulee jo pian synnytyksen jälkeen kotiutuessa.

Jos kaukalolle olisi enemmän tarvetta, harkitsisin uuden ostamista, ihan turvallisuussyistä. Nykyisessä tilanteessa satasen parin sijoittaminen muutamia kertoja tarvittavaan kapistukseen tuntui kuitenkin älyttömältä. Kaukalon päällinen oli kuitenkin kulunut, eivätkä päällisessä olleet tahrat lähteneet pesussa.

Kaukalo.

Kaukalo irroittettavan kuomun kanssa. 

Hyökkäsin penkomaan kangaskaappiani ja löysin sieltä valkopohjaista kukkakangasta ja siihen sopivaa vihreää vakosamettia. Koska kumpaakaan ei ollut järin paljon, käytin päälliseen myös lähes saman sävyistä vihreää loimutrikoosamettia. Kokonaisuudesta tuli raikas. Kukkakankaan yhdistäminen yksivärisiin kankaisiin rauhoitti sitä.

 Tadaa! Uusi päällinen!

Edestä.

Ompelin siis päällisen lähinnä huppuna vanhan päällisen päälle, vältyin vanukankaan kanssa taistelulta. Mittailin kuitukankaan avulla vanhasta päällisestä osat ja piirsin kuitukankaalle kaavat. Hieman oli säätämistä kankaiden vähyyden takia. Turvavöille tein napinlävet, ja alaosaan ja yläosaan ompeliin kuminauhat pusseihin. Yläosan annoin jäädä löysäksi tarkoituksella. Alaosassa pieni löysyys ei olisi haitannut, jos kangasta olisi ollut enemmän. Aivan tyytyväinen en ollut päällisen istuvuuteen, mutta toisaalta se ei alkuperäisessä päällisessäkään ollut huippuhyvä. Etenkin turvavyön ylimenokohta kaukalon keskellä on hieman kinkkinen, mutta se oli sitä jo alunperinkin.

Alaosa.

Takayläosa, jäi hieman pussittamaan.

Kantokahva käännettynä alas.

Jossain vaiheessa varmaan kuomukin saa uuden ilmeen, kunhan löydän sopivan kankaan.

2012/03/25

Hätävarapizza

Useamman kerran on tullut tehtyä pizzaa kaapista löytyvistä aineksista jääkaapin ammottaessa tyhjyyttään paremmasta ruuasta.

Pohja:
5 dl vehnäjauhoja
1 pussi kuivahiivaa
1 tl suolaa
2 dl kädenlämpöistä vettä
0,6 dl öljyä

Sekoitetaan kuivat aineet keskenään, lisätään vesi. Sekoitetaan tasaiseksi ja lisätään öljy. Jaetaan taikina kahtia, ja kaulitaan / muotoillaan molemmista puolikkaista joko pyöreä pizzapohja tai uunipellin muotoinen suorakaide. Annetaan kohota puolisen tuntia.

Kohoamisen aikana pilkotaan ja valutetaan täytteet. Itse on viime aikoina tullut käytettyä kinkkua, tonnikalaa, ananasta, sipulia ja juustoraastetta. Kastikkeeksi sekoitan tomaattimurskaa ja tomaattipyrettä, johon lisään hieman mustapippuria ja oreganoa. Täytteet pohjalle ja uuniin, paistetaan 250 asteessa noin 15min.

Menossa uuniin.

Valmis pizza.

Onnistuu helposti. Täytettä ei kannata kamalasti tunkea pizzan päälle, tai pohja jää raa'an tuntuiseksi. Parempiakin pohjia toki on, mutta tämän pohjan etuna on helppous ja nopeus. Ja yleensä pohjan aineet löytyvät valmiina kaapista, ei tarvitse lähteä hakemaan tuorehiivaa kaupasta.

2012/03/10

Siksak-myssy vauvalle

Novitan talven 2009 numerosta bongasin kypärämyssyyn ohjeen. Ohje löytyy myös Novitan sivuilta.

Pingotuksessa.

Ohje: Novita talvi 2009 (myös monessa muussa lehdessä, lisäksi esim. käspaikan sivuilla)
Koko: 60cm
Lanka: Novita Wool
Menekki: 25g
Puikot: 3,5

Myssy ei pääse oikein oikeuksiinsa mallin puutteessa.

Helppo ja nopea neuloa, yllättävän vähän lankaa kului. Yhdestä kerästä on siis mahdollista saada kaksi 60cm-kokoista myssyä.



2012/03/09

Paprikatonnikalapiirakka

Suolaista piti saada syntymäpäiväjuhliin. Etsiskelin suolaista piirakkaa, energia ei riittänyt minkään voileipäkakun tai pasteijoiden vääntämiseen. Kinuskikissalta löytyi paprika-tonnikalapiirakkaan ohje. Ohje osottautui mainioksi, ja piirakka maistui vieraille hyvin. Hillosipulit ja piparjuurituorejuuston vaihdoin punasipuliin ja ruohosipulituorejuustoon.

Pohja:
3 dl vehnäjauhoja
0,5 tl suolaa
125g margariinia
0,5 dl vettä

Täyte:
2 tlk tonnikalaa öljyssä
2-3 pientä punasipulia
180g ruohosipulituorejuustoa
2 dl kermaa
1 dl maitoa
2 munaa
2 rkl vehnäjauhoja
2 paprikaa, keltainen ja punainen
1 tl tinjamia


Sekoita suola vehnäjauhoihin. Nypi jauhot pehmeään margariinin, lisää vesi ja sekoita tasaisesti. Levitä voideltuun piirakkavuokaan.

Kyllä, ne ovat renkaita.

Levitä hieman valutetut tonnikalapalat pohjalle. Pilko punasipulit ja ripottele tonnikalan päälle. Sekoita tuorejuustoon vähitellen kerma, lisää maito, munat ja vehnäjauhot. Kaasa seos piirakkavuokaan. Leikkaa paprika renkaiksi ja asettele piirakan päälle. Ripottele päälle hiukan tinjamia. Paista 200 asteessa 35 minuuttia.


Piirakka maistui myös kylmänä seuraavana päivänä. Sen pidemmästä säilyvyydestä ei olekaan käsitystä, piirakka hävisi jääkaapista.

2012/03/07

Vaippaimuja

Kestovaippojen varaston kartuttaminen on tähän asti ollut lähinnä villahousujen neulomista. Harsoja on jonkun verran. Imut puuttuivat lukuunottamatta yhtä äp:n imua.

Imun ja harson vaipattamista oli pakko testata. 
Paremman mallin puutteessa pupu alistui kohtaloonsa.

Kaappeja vain rohkeasti penkomaan. Löysin useamman froteisen vanhan pyyheliinan, jotka ovat maanneet kuosiensa takia useita vuosia kaapin pohjalla. Lisäksi kangasvarastosta löytyi kuviollista flanellia, jota aikanaan ostin kestositeiden tekemiseen. Mallia imujen mittoja varten otin Vaippailmiö-kirjasta.

Imuja leikattuna.

Surffailin useammassa nettivaippakaupassa ja kestovaippainfon foorumilla, mutta kovin kattavasti en löytänyt, montako kerrosta mitäkin kangasta olisi hyvä olla imussa. Päädyin lopulta, että varmaan imujen on parmepi olla liian ohuita kuin liian paksuja. Niitähän voi aina laittaa useamman harson/sisävaipan sisään.

Froteen leikkasin noin 30cm x 25-35cm kokoisiksi paloiksi, jotka taitoin kolmeen kerrokseen. Nämä kerrokset ajelin ympäri saumurilla. Eli yhdestä imusta tuli noin 10cm leveä ja 25-35cm pitkä.

Valmiit froteeimut.

Flanellista tein taittoimuja. Yhtä imua varten leikkasin flanellista kaksi 30cm x 25cm kokoista palaa, jotka saumurilla ompelin yhteen pyöristäen kulmissa. Vaippaan nämä imut sitten taittelen kolmeen kerrokseen, jolloin imussa on 6 flanellikerrosta. Taitetun imun kooksi tulee tällöin n. 10cm x 25cm.

Flanelliset taittoimut, toinen auki ja toinen taitettuna.

Nyt vain seuraavia pyyhkeitä tuhoamaan. Useampi odottaa jo pilkkomista...

2012/03/06

Villavaippahousut III

Ohjeena Curly Purly. Ohjeen löysin lopulta etsiskelyn jälkeen myös suomeksi. Vaikka luin molempia ohjeita, englannin- ja suomenkielistä, rinnakkain, tuli silti tehtyä aika moisia mokia. Eniten ehkä ohjeeseen kaipailisin silmukkamääriä lahkeensuihin, tuntuu melkoiselta arpomiselta koittaa päättää niitä.


Ohje: Curly Purly
Koko: NB
Lanka: Novita Puro Aallokko
Menekki: 40g
Puikot: pyöröpuikot 4
Lahkeensuussa 30s

Katsoin siis sujuvasti ohjeesta, että viimeisten kavennusten jälkeen neulontaan vielä yli kymmenen senttimetriä ennen lahkeitten kavennuksia. Lopulta aloin ihmettelemään vauvan pituisia housuja ja päätin tarkistella ohjeista mittoja. Eipä sillä, sileää neuletta on helppo purkaa ja helppo ottaa puikoille. Mutta ehkä ensi kerralla, jos hälytyskellot alkavat soida kovin omituisen näköisistä housuista, kannattaa ohje tarkistaa eikä vain jatkaa hyväuskoisena neulomista.



Kyllä, ne ovat todellakin pienet. 
Vertailuna lasten henkari ja ImseVimsen flanellette.

2012/03/05

Burda Style 03/2012

Maaliskuun Burdassa etukäteen kiinnostivat eniten hääpuvut ja -mekot. Sisältö ei parhaimpien joukkoon noussut. Suoria takkeja, solmumekkoja ja -hameita ja babydoll-tyylisiä mekkoja. En voi mitään mielikuvilleni, mutta juuri noista babydoll-mekoista mieleeni tuli lähinnä naisten vanhat yöpaidat. Istuvia vaatteita ei paljoa näkynyt.

Kuvat: BurdaStyle.de

Hääpuvut... Omaan makuun turhan yksinkertaisia, osa muistutti juuri yöpaitaa. Onhan se toki suloista, jos morsian on kokoa keiju. Mutta harvempi morsian on. Suosikkini oli melko peittävä pitkähihainen malli. En itse ajattelisi hääpuvuksi, ennemminkin ilkeän kuningataräitipuolen puvuksi tumman viininpunaisesta kankaasta toteutettuna.


Solmuhameita näkyi useampi. Sinänsä kiva idea, solmun muodostamiin poimuihin varmaan hukkuu ylimääräisiäkin kaarteita. Ellei hame sitten asetu juuri sopivasta kaikkien makkaroiden alle. Solmuhametta oli kapeana että leveämpänä puolihameena.



Solmulla koristettuja mekkojakin löytyi. Periaatteessa etuosan solmulla saa kivan tehosteen aikaan, mutta usein jää miettimään, miten istuvuuden saa onnistumaan. Monesti kuvissa solmumallit eivät kovin hyviltä näytä. Liian usein kuva tuntuu huutavan, että tässä olisi kohta rintamukselle, jos sitä olisi. Toisaalta runsaammalla rintamuksella solmukohdan reunat helposti lörpöttävät rumasti. Ehkä pitäisi tehdä joskus solmumekko ja päästä omista ennakkoluuloista ylitse.


Pitkästä neuletakista tykkäsin. Etuhelmat eivät olleet ylipitkiä verrattuna takakappaleeseen.


Toispuoleisia prätkätakkeja lehdessä oli useammalla toteutuksella. Jostain syystä olen viehättynyt noista, vaikka omalla vartalomallineni eivät sovi mitenkään päin.



Kietaisupaidat! Innostun aina kietaisupaidoista, jos niitä jossain on. Helppo tapa miellyttää minua. Sama kietaisupaita oli pitkähihaisena ja lyhythihaisena.


Plusmalliston tarjonta oli lähinnä runsaita paitoja ja mekkoja. Yksinkertaisia malleja ja taatusti mukavia, mutta eivät mitenkään ihmeellisesti. Eivätkä todennäköisesti tee oloa yhtään pienemmäksi. Ei sillä, että siihen tarvitsisi ollakaan tarvetta.

Maaliskuun numero oli pääsiäisnumero. Eli viimeisillä sivuilla oli pupuja! Paljon pupuja! Ihania pupuprofiileita esimerkiksi tyynyihin aplikoitaviksi, supersuloinen pupumaskotti ja lapselle pupunkorvapanta.



Noiden jälkeen en millään malttaisi olla tekemättä kaikkia suloisia pääsiäis- ja pupujuttuja, vaikkei sellaisille olekaan tällä hetkellä oikein tarvetta.

Suuri Käsityö 3/2012

Maaliskuun Suuri Käsityölehti tuli yllättävän aikaisin, olisikohan ollut jopa jo helmikuun puolella. Sinänsä vain positiivista, jos ovat päättäneet aikaistaa lehden julkaisupäiviä, välistä on saanut odotella viikonkin kuukauden alusta jännityksessä, mitä tulevalla kuukaudella on tarjota.

Kuvat: SuuriKäsityö.fi

Lehdessä oli Paola Suhosen suunnittelema Brita-mekko, jonka voi myös voittaa lehden nettisivuilla olevassa arvonnassa. Itse mekko ei ehkä oikein kolahtanut, mekko ei elä mallistaan vaan käytetyistä printtikankaista. Toisaalta pääjuttuna olikin itse artikkeli ja haastattelu.

Lehden sisältö yhdellä vilkaisulla.

Jotain on tapahtumassa. Amy Butler ei ole koskaan kuulunut suosikkeihini, mutta nyt lehdessä olleet mallit kiinnostivat. Mietein jopa meneillä olevaan päällystys-projektiini (josta toivottavasti myöhemmin lisää) ostavani Amy Butlerin kankaita. Ehkä parempi lompakolle ja ympäristölle, tyydyin kaivamaan kankaat omasta kangasvarastosta. En vieläkään mitenkään hehkuta Butlerin designia, mutta tietyt rauhallisemmat ja pienemmät kuviot ovat alkaneet kiehtoa.

Lehdestä löytyi ohjeet muutamaan tyynyyn, laukkuun kahdella eri koolla, yksinkertaiseen jakkuun ja A-linjaiseen mekkoon.

Amy Butlerin viikonloppulaukku.

Catwalkilta napattuja ideoita oli tällä kertaa monta. Harmi kyllä, napatut ideat olivat yksinkertaisemmasta päästä. Niin yksinkertaisesta, etteivät valmiit ompelukset ainakaan omista kätösistä muistuttaisi mitenkään muotiluomuksia. Vaatetohtori puolestaan oli tuunannut vanhoista farkuista äitiysfarkut. Käytännössä matalavyötäröisiin farkkuihin oli lisätty vatsan kohdalle resori. Mikäs siinä, jos toimii. Itse en vain ole törmännyt moniinkaan riittävän mataliin farkkuihin, jotta ne yltäisivät ilman muokkausta kiinni normaalisti.

Lisäksi jotain perusvaatteita naiselle ja isommille lapsille. Ja kotiavaimille linnuin koristeltu kotipuu, hauska idea.

Positiivista neulepuolella oli neljät eri kirjoneulesukat. Lisäksi neulepuolella oli perusneuleita koko perheelle. Ei mitään kovin sykähdyttävää. Paitsi erilaisena ideana neulotut pääsiäismunat.

Hauskana lisänä lehden nettisivuilta löytyi ohje naapurimaan prinsessa Estellen nuttuun.

Prinsessa Estelle nuttuineen.

Kiinnostavin ompeluohje oli Amy Butlerin laukku. Neuleohjeista voiton vei Fair-saarten kirjoneulesukat.