Kaupan sokerikuorrutteista en pahemmin välitä, ovat liian jähmeitä pursottaa vaikka kuinka hautoisin lämpimässä vedessä, mutta toisaalta ne eivät pidä kovinkaan hyvin. Etsiskelin netistä sokerikuorrutteiden ohjeita ja päädyin Ruokalan pursotettavaan sokerikuorrutteeseen.
Sokerikuorrute:
3 valkuaista
1 pkt tomusokeria (500g)
muutamia tippoja sitruunamehua
Vaahdota ensin valkuaiset ja kaksi kolmannesta tomusokerista jäykäksi vaahdoksi. Lisää loput tomusokerista ja viimeisenä sitruunamehu. Tomusokerin ja sitruunamehun määrää vaihtelemalla voi taiteilla itselleen jähmeämpää tai notkeampaa kuorrutetta.
Itselläni kuorrutteen jäykkyys oli vähän niin ja näin, valkuaisia olisi varmaankin kannattanut vatkata ensin ilman tomusokeria. Kuorrutetta käytin pipareitten koristeluun ja pariin suurempaan projektiin. Kuorrutetta tuli paljon, lopulta en enää keksinyt, mihin sitä olisi tunkenut.
Pieni osa piparihuumaa.
Kuuseenkin hyppäsi pari piparia.
Ripustusreiät kannattaa tehdä ennen uunia.
Ja piparkakkutalo. Kyllä, huijasin. Ostin Dr. Oetkerin valmiin talopaketin, kuten useampana edellisenäkin vuonna. Liimailin talon kasaan paketin mukana tulleella kuorrutteella ja käytin itse tehtyä loppuun koristeluun.
Seinät pystyssä, valmiina koristelemaan.
Valmis talo.
Joululahjoja miettiessäni mieleni tyhjeni yhden ystäväni kohdalla täysin. Mitä ihmettä hommata ihmiselle, jolla on jo kaikkea, kun lahjan hinta ei kovin korkealla saisi nousta rajoitetun budjetin takia? Sain idean piparkakusta tehdystä aarrearkusta, joka liian monen pyöreän muodon takia jalostui pipariseksi lahjapaketiksi.
Tein valmiista piparkakkutaikinasta neljä samankokoista seinää, yhden paksumman lattiapalan ja pari päällipalaa. Pienemmän päällipalan annoin jäähtyä uunista ottamisen jälkeen pullon päällä, jolloin siihen jäi kaareva muoto. Tekemäni sokerikuorrute toimi hyvin liimaillessani pakettia kasaan, seinät eivät uhanneet sortua missään vaiheessa. Ehkä hieman paksummaksi olisi kannattanut jättää seinät, vaikkei nytkään mitään sortumisongelmia ollut.
Seinät pystyssä, odottaa kuivausta ja koristelua.
Kasattuani seinät ja annettuani niitten kuivua, koristelin laatikon sokerikuorrutteella ja irtokarkeilla. Päällipalat kiinnitin toisiinsa sokerikuorrutteella ja koristelin myöskin. Kuivumisen jälkeen täytin laatikon erilaisilla paperisilla suklaakonvehdeilla ja koristelluilla pipareilla. Karkkihelminauha vielä roikkumaan ulos laatikosta ja kannen muuraus kiinni sokerikuorrutteella.
Tadaa, valmis piparinen lahjapaketti täynnä hyvää!
Loppujen lopuksi lahja jäi antamatta erinäisistä syistä. Pääsin itsekin osallistumaan piparilaatikon tuhoamiseen. Valmistaikina ei makuhermoja hivellyt, mutta meni kyllä äkkiä alas karkin ja sokerikuorrutteen kanssa. Sokerikuorrute ainakin menee muistiin ensi vuoden piparitalkoita varten, helppotekoinen ja toimiva ja sitä tuli yhdestä annoksesta hyvin paljon.
No comments:
Post a Comment