Lomamatka

Kävin kotipuolessa käymässä muutaman viikon. Enimmäkseen tuli nähtyä vanhoja ystäviä ja muita tuttavia, busseissa istuessa tosin muutama tiskirätti valmistui. Novita Bambusta edelleen, vedenvihreä (313) ja taivaansininen (149). (muoks. Nyt viimein sain viimeisteltyä rätit ja kuvat tänne.)

Mallineule Väreet.
WSOY:n Suuri neulonta- ja ompelukirja.
Novita Bambu vedenvihreä (313), 25g.

Tuttu korinpohja, myöskin samaisesta kirjasta.
Novita Bambu vedenvihreä (313), 25g.

Oma kokeilu malli.
Aina oikein -reunus napattu käsityöfoorumilta.
Novita Bambu taivaansininen (149), 25g.

Kävin parin ystävän kanssa huvipuistossa kiertelemässä. Myös melontaa tuli kokeiltua.

Huvipuistotunnelmia.

Suihkulähde huvipuistossa.

Melontapaikka järven rannalla.

Eksyin myös Ikeaan. Kauppaan, jossa huonekalut ovat rumia ja kolhoja ja asiakaspalvelu tuntematonta. Mutta joka on nykyisen budjetin pelastus, ja josta myös löytyy pieniin tiloihin harvinaisen käteviä ratkaisuja. Ostin minikokoiseen keittiööni seinälle riippumaan tankoja, joihin ripustan maustehyllyköitä ja patalappuja ja pyyhkeitä. Myös sisätyynyjä ostin istuintyynyiksi, kangastakin niitä varten on jo. Myös baarijakkaran ostin keittiöön, tosin tarvitsee jonkinlaista verhoilua, jotta muuttuisi ihmismäiseksi.

Vanhalla mökillä myös kävin muutaman kerran. Vanha rukki houkuttaa, näyttäisi paremmalta omassa taloudessa ja todennäköisesti säilyisikin paremmin. Käyttökelpoinen pitäisi muuten olla, mutta nyöri puuttuu. Maalaukset ovat kuluneet, eivät vanhuuttaan, vaan ihan jo käytössä ollessa. Ahkerasti kehrätty etenkin pellavalankaa. Jotenkin ihanaa ajatella esiäitiensä kehränneen samalla rukilla, pyörän pyörineen samalla tavalla. Rauhoittavaakin.

Vanha rukki.

Omaan kotiin pääsyä odottavat myös vanha, joitakin vuosia takaperin kunnostettu kaappi sekä mummon äidiltä tullut Emma-tuoli. Emma on tosin menossa verhoiltavaksi, vanha verhoilu on kulunut puhki, eikä ole edes järin kaunista kangasta.

Tajusin myös, kuinka kauniita kotimaisemat voivat olla. Otinkin yhdeltä aamulenkiltä kuvia kameran täyteen. Utuinen viileä valo ja aamukaste, tuntui suorastaan, että kulkisi satumaailmassa. Aika tuntui pysähtyneen, eikä missään näkynyt ristinsielua. (Lukuunottamatta naapurin lampaita.)

Peltomaisemia aamukasteessa.

Heinikkoa ojan vierellä.

Koiranputki.

Yleismaisemaa.

Hämähäkin seitti.
Oma rakas pikku metsikkö.

Haikeat olivat tunnelmat, kun palasi omaan kotiinsa, tuntui tyhjältä.