Burda Style 6 / 2011

Burdan kesäkuun numero vaikutti ensivilkaisulla olevan kaikkea kivaa. Jo kannen mekko oli suloinen. Eikä luulo osoittautunut pettymykseksi. Lehden teemoja olivat tällä kertaa Brigitte Bardot, väreillä leikittelevät rantavaatteet, valkoinen eleganssi ja rennot kotivaatteet. Monet mallit olivat toimivia perusmalleja, mutta mukana oli myös vaatteita, jossa mielenkiintoa riitti enemmän.

Kuvat: BurdaStyle

 

Brigitte Bardotin inspiroimat vaatteet olivat hyvin 1960-luvun tyylisiä bikineistä alkaen. Itse pidin pallomekosta, joka toistui erilaisina versioina myöhemmin lehdessä. Mekon päällimmäinen kerros oli siis ikään kuin ommeltu kieroon ja vyötärö tehty leveällä vyöllä. 

Carmen-mallinen kesäpusero yhdistettynä pepitaan (ja hiusnauhaan), nam!

Jälleen kerran kuva saa vaatteet näyttämään paremmilta kuin mitä ne todellisuudessa ehkä ovatkaan. Nilkan yläpuolelle jäävät housut ja istuva paita. Yhtenäinen tumma väritys luo pidentävää linjaa ja hiuspanta kruunaa kaiken. Vaatteet oli suunnattu pienemmille naisille.

Värejä täynnä olevat vaatteet koostuivat löysistä ja laajoista vaatteista, joissa ohuet kankaat ja kirkkaat värit pääsivät oikeuksiinsa. Harmaaseen täyspitkään mekkoon oli ommeltu pinkki vyö ja keltainen paita solmittiin isoilla nauhoilla lanteille. 

Topin pääntie oli kurottu nauhakujalla ja leveässä pitkässä hameessa oli edessä laskokset.

Samaa mallia oli myös mekko. Suora hiaton malli taskuilla, pääntielle tehty nauhakuja. Malliin löytyi kuvitetut ompeluohjeet.

Kannen mekko oli v-mallinen ja eteen kerätty rypytyksiä. Saman mallisia t-paitojahan on näkynyt useita vuosia, mutta mekkona en muista mallia nähneeni.

Keltaisen mekon etuosaan oli tehty useampi laskos. Malli oli tehty pitkille. Housuissa oli joustaa vyötärö ja väljät, suorat lahkeet. Olen tottunut välttelemään kuminauhavyötäröitä vuosien aikana, mutta jotenkin housut näyttivät mukavan löysiltä antamatta vaikutelmaa vuosia vanhoista kotiverkkareista. Toppi oli edellä esiintynyt helppo toppi kuvallisin ohjein.

Valkoisen eleganssin vaatteet olivat yllättäen kaikki vitivalkoisia. Useat mallit olivat esiintyneet jo aiemmin lehden sivuilla pienin muunnoksin tai erilaisesta materiaalista. Itseäni miellytti eniten v-aukkoinen pusero yhdistettynä puolihameeseen. Tosin puserossa oli samaa kuin kannen mekossa, ja hame oli lyhyempi versio sinisestä pitkästä hameesta. Mutta kokonaisuus jäi kevyen näköiseksi.

Perhevaate-osiossa oli vaatteita lapsille ja äidille. Materiaalivalinnat tekivät vaatteista rentoja, ohutta ruutukangasta ja värejä oli käytetty. Oma suosikkini oli turkoosi pellavamekko, joka sai ryhtiä useista pitkittäisistä leikkauslinjoista. Samantapaisella kaavalla oli myös toteutettu miesten paita.

Tyttöjen pellavamekko oli suloinen, vaikkakin yksinkertainen. Riittävästi prinsessaa, mutta hillitysti, ettei aivan mauttomaksi mene kriittisempienkään mielestä. Kokoja oli 104-128cm.

Kesähattuun löytyivät kuvitetut ohjeet. Jännä juttu, miten hatut näyttävät hyviltä aina kuvissa, mutta omassa päässä lähinnä naurettavilta.

Plusmalliston vaatteet oli suunnattu kiireisille kaupunkilaisnaisille, jotka kaipaavat rentoja joka paikan vaatteita. Itse en pidä ajatuksesta, että isommat koot käyttävät automaattisesti väljiä ja suuria vaatteita. Monesti hyvin leikatut vaatteet toimivat paremmin. Seuraavaan numeron luvattiin plusmallistoon 8 mekkoa. Odottelen mielenkiinnolla.

Maxi-pusero oli nimensä mukaisesti väljä. Sisälle oli ommeltu toppi ja hiansuut rypytetty kasaksi. Juuri hiansuut olivat vaatteessa se ihanin juttu. Voisin melkein toteuttaa puseron ilman alustoppia ja muokata helmaa kapeammaksi.

Kaiken kaikkiaan olin erittäin positiivisesti yllättynyt lehden malleista. Kesäisiä, helppoja, muttei tylsiä. Kun vielä malttaisi jotain näistä tehdä...