Taru sormusten herrasta -extended versiot. Syvensivät jonkin verran teatteriversioita.
Sinkkuelämää. Oli viihdyttävä, jopa miesyleisö jaksoi elokuvan ennakkoluuloistaan huolimattaan katsoa.
Uusintana Jali ja suklaatehdas sekä Pieni suklaapuoti. Teki mieli suklaata. Ensimmäinen on mukavan psykedeelinen ja jälkimmäinen vastustamattoman suloinen.
Liisa Ihmemaassa. Pettymys. Pääosan esittäjä tuntui olevan hukassa, mitään ei oikeastaan tapahtunut. Eikä katsojaa olisi edes kiinnostunut. Alku lähti lupaavasti käyntiin, mutta loppuelokuva lähti toistamaan piirrettyä turhan tarkasti ja päättyi erittäin kliseisesti. Tosin en varmaan alkuperäisen piirretynkään sanomaa ole ymmärtänyt. Toisaalta tästä elokuvasta puuttui myös huvittavat kohdat. Päähenkilön vaatteiden epäsuhtainen kutistuminen ja suureneminen oli erittäin häiritsevää. Epäonnistunutta Burtonia, ehkä juuri siksi, etteivät katsojan sympatiat Liisaa kohtaan herää missään vaiheessa.
2001: Avaruusseikkailu. Outo. Valo- ja äänishowt tuntuivat käsittämättömiltä ja lisäksi loppu oli sekava. Tosin elokuva ei ehkä sovi puolittaiseen vilkuiluun, pitäisi jaksaa keskittyä enemmän. Hieno vuoden 1968 leffaksi. Kubrick on aina outo.
No comments:
Post a Comment