2011/12/29

Lahjapaketteja

Pidän kauniista paketeista. Olen jo vuosia ihaillut japanilaisten paketointityylejä. Etenkin tapaa paketoida lahja paperiin nähden vinoon. Vaihtelua perinteiseen paketointiin. YouTubesta löysin julin0107-nimiseltä käyttäjältä videon, jossa hän paketoi lahjan japanilaiseen tyyliin. Mitään en kielestä ymmärrä, mutta katsottuani videon useaan kertaan pysähdellen ja tehden pari harjoituskertaa paketointitapa alkoi hahmottua.

Video YouTuben sivuilta:
(Klikkaa YouTuben logoa, niin näet isompana.)

Omasta räpellyksestäni en videota tehnyt, mutta muutama kuva lopputuloksesta. Ihaninta paketoinnissa on, että kyseisellä tavalla tarvitsee vain yhden teipin- tai tarranpalan pitämään lahjapaketin kasassa. Huhut myös kertovat, että jollain menetelmällä edes tätä viimeistä teippiä ei tarvita, mutta en ole onnistunut netistä sellaista löytämään.

Paketointimenetelmä sopii vain koville ja kulmikkaille paketeille, villapaidan kääriminen voisi olla jo paljon haastavampaa. Paljonhan Japanissa ilmeisesti myös käytetään kankaita paketoinnissa. Ajatus lahjakäärekankaista on ihana, mutta taitaa ainakin toistaiseksi jäädä Suomessa haaveeksi. Mieluummin ostan sen roskiin menevän lahjapaperin kuin ostan kankaan, joka menee roskiin. Ja miten selittää lahjan saajalle kankaan olevan ihan oikea ja tarkoituksellinen kääre, ei vain ympärille kietaistu vanha huivi paremman puutteessa.

Ensimmäinen yritys. Ohut kirja paketoituna.

Toinen puoli, jolla ei näy yhtään taitosta.

After Eight-laatikko paketoituna.

Toinen kulma.

Yläpuolelta nähtynä.

Paketoinnin iloa!

2011/12/28

Piparkakkutalo ja muuta piparista

Joulu ja piparit kuuluvat ehdottomasti yhteen. Ja pipareihin liittyy piparkakkutalo, ilman sitä ei ole joulua.

Kaupan sokerikuorrutteista en pahemmin välitä, ovat liian jähmeitä pursottaa vaikka kuinka hautoisin lämpimässä vedessä, mutta toisaalta ne eivät pidä kovinkaan hyvin. Etsiskelin netistä sokerikuorrutteiden ohjeita ja päädyin Ruokalan pursotettavaan sokerikuorrutteeseen.

Sokerikuorrute:
3 valkuaista
1 pkt tomusokeria (500g)
muutamia tippoja sitruunamehua

Vaahdota ensin valkuaiset ja kaksi kolmannesta tomusokerista jäykäksi vaahdoksi. Lisää loput tomusokerista ja viimeisenä sitruunamehu. Tomusokerin ja sitruunamehun määrää vaihtelemalla voi taiteilla itselleen jähmeämpää tai notkeampaa kuorrutetta.

Itselläni kuorrutteen jäykkyys oli vähän niin ja näin, valkuaisia olisi varmaankin kannattanut vatkata ensin ilman tomusokeria. Kuorrutetta käytin pipareitten koristeluun ja pariin suurempaan projektiin. Kuorrutetta tuli paljon, lopulta en enää keksinyt, mihin sitä olisi tunkenut.

Pieni osa piparihuumaa. 

Kuuseenkin hyppäsi pari piparia.
Ripustusreiät kannattaa tehdä ennen uunia.

Ja piparkakkutalo. Kyllä, huijasin. Ostin Dr. Oetkerin valmiin talopaketin, kuten useampana edellisenäkin vuonna. Liimailin talon kasaan paketin mukana tulleella kuorrutteella ja käytin itse tehtyä loppuun koristeluun.

Seinät pystyssä, valmiina koristelemaan.

Valmis talo.

Joululahjoja miettiessäni mieleni tyhjeni yhden ystäväni kohdalla täysin. Mitä ihmettä hommata ihmiselle, jolla on jo kaikkea, kun lahjan hinta ei kovin korkealla saisi nousta rajoitetun budjetin takia? Sain idean piparkakusta tehdystä aarrearkusta, joka liian monen pyöreän muodon takia jalostui pipariseksi lahjapaketiksi.

Tein valmiista piparkakkutaikinasta neljä samankokoista seinää, yhden paksumman lattiapalan ja pari päällipalaa. Pienemmän päällipalan annoin jäähtyä uunista ottamisen jälkeen pullon päällä, jolloin siihen jäi kaareva muoto. Tekemäni sokerikuorrute toimi hyvin liimaillessani pakettia kasaan, seinät eivät uhanneet sortua missään vaiheessa. Ehkä hieman paksummaksi olisi kannattanut jättää seinät, vaikkei nytkään mitään sortumisongelmia ollut.

Seinät pystyssä, odottaa kuivausta ja koristelua.

Kasattuani seinät ja annettuani niitten kuivua, koristelin laatikon sokerikuorrutteella ja irtokarkeilla. Päällipalat kiinnitin toisiinsa sokerikuorrutteella ja koristelin myöskin. Kuivumisen jälkeen täytin laatikon erilaisilla paperisilla suklaakonvehdeilla ja koristelluilla pipareilla. Karkkihelminauha vielä roikkumaan ulos laatikosta ja kannen muuraus kiinni sokerikuorrutteella.

Tadaa, valmis piparinen lahjapaketti täynnä hyvää!

Loppujen lopuksi lahja jäi antamatta erinäisistä syistä. Pääsin itsekin osallistumaan piparilaatikon tuhoamiseen. Valmistaikina ei makuhermoja hivellyt, mutta meni kyllä äkkiä alas karkin ja sokerikuorrutteen kanssa. Sokerikuorrute ainakin menee muistiin ensi vuoden piparitalkoita varten, helppotekoinen ja toimiva ja sitä tuli yhdestä annoksesta hyvin paljon.

2011/12/22

Joulukortteja

Joulukortit tein tänä vuonna mahdollisimman yksinkertaisella ja nopealla tavalla. Liimailuihin ja liiman kuivumiseen meni yksi ilta ja kortit tuli nopeasti tehtyä tv:n edessä. Kaikennäköisiä ideoita kyllä riitti, mutta aika ja rahat loppuivat kesken. Niinpä kävin lähikauppojen alennuskorikierroksella etsimässä joulukortteihin tarvikkeet.

Joulukorttityömaa television edessä.

Valmiit kortit, yksi jokaista mallia. Kuuset ovat vihreitä, vaikka näyttävätkin mustilta.

Kortteihin käytin punaista kartonkia, erilaisia joulunauhoja, tekstitarroja ja Prisman alennuskorista löytyneitä huopakuvioita. Kortteja tuli useampaa erilaista mallia, kun leveämpi nauha loppui kesken ja huopakuvioita oli yhtä väriä ja mallia rajoitetusti. Ihan kivannäköisiä korteista loppujen lopuksi tuli, ja ehtivät kuorineen postiin joulumerkeillä.

2011/12/12

Vaniljainen omenapiirakka

Etsiskelin muuatta KinuskiKissan ohjetta, kun törmäsin reseptiin kermaisen vaniljaisesta omenapiirakasta. Mies on hulluna omenapiirakkaan, joten päätin sellaisen tehdä. Hieman oikaisin piirakkaa tehdessäni.

Pohja:
3,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl sokeria
0,5 tl suolaa
125g pehmeää voita
2 rkl vettä

Täyte:
450g omenoita
1 tlk kondensoitua maitoa
1,5 dl maitoa
2 munaa
2 tl vaniljasokeria
kanelia

Sekoita kuivat aineet keskenään ja nypi huoneenlämmössä pehmenneen voin sekaan. Halutessasi voit lisätä hieman vettä. Levitä voideltuun piirasvuokaan.


Kuori omenat ja viipaloi ohuiksi siivuiksi. Levitä siivut lomittain vuokaan taikinan päälle


Sekoita maidot, munat ja vaniljasokeri. Kaada seos omenoiden päälle. Ripottele pinnalle runsaasti kanelia. Paista 200 asteessa 40 minuuttia.


Piirakasta tuli oikein hyvää, makea vaniljainen täyte sopi omenoihin. Hieman raaoiksi omenat jäivät, en tiedä miten en onnistu tekemään yhtään omenapiirakkaa, jossa omenat hilloontuisivat kunnolla.


2011/12/10

Seitipihvit ja perunamuusi

Inhoan pääsääntöisesti seitiä. Tästä huolimatta monta kuukautta sitten innostuin jostain uunikalan ohjeesta, ja ostin kaupasta seitipaketin. En ikinä tullut tehneeksi tuota uunikalaa. Seiti seisoi pakasteessa ja tuijotti syyttävästi joka kerta kun otin sen vierestä jauhelihapaketin tai lihasuikaleita. Päätin hankkiutua eroon mokomasta törmätessäni vanhassa RuokaPirkassa (3/2010) seitipihvien ohjeeseen. Mukautin ohjetta hieman, kun en halunnut kaikkia aineita ostaa.

Pilkottu seiti. Iyks.

Ainekset:
400g pakasteseitiä
2 sipulia
2 kananmunaa
1 dl ruokakermaa
1 dl korppujauhoja
2 rkl sitruunamehua
1 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
ripaus valkopippuria
ripaus cayennepippuria
1 tl paprikajauhetta
1 tl kuivattua tilliä

Taikinamassa.

Sulata seiti kohmeiseksi ja tee siitä valitsemallasi tavalla hakkelusta. (Veitsen kanssa äheltäessä tulee ikävä monitoimikonetta.) Pilko sipulit ja lisää kalan joukkoon. Lisää kananmunat, kerma, sitruunamehu ja mausteet ja viimeisenä korppujauhot. Sekoita tasaiseksi massaksi. Muotoile vedellä kostutetuin sormin taikinamassasta pieniä pihvejä ja paista rasvassa paistinpannulla molemmin puolin.

Pihvit paistumassa.

Pihvien pariksi tein perunamuusia. Koska perunamuusi oli tähän astisista onnistunein miehen mielestä, laitan päästä heitetyn ohjeen muistiin.

Valmis muusi.

Ainekset:
6 isoa perunaa
1 tl suolaa
1 dl ruokakermaa
25g voita

Kuori ja keitä perunat kypsiksi. Kaada vedet pois ja töki perunoita hajalle. Vatkaa sähkövatkaimella perunat tasaiseksi massaksi, lisää ruokakerma joukkoon kunnes muusi hieman kuohkenee. Lisää voi palasina joukkoon, anna hieman sulaa ja vatkaa sekaisin.

Valmis annos.

Yllättävän onnistuneita pihvejä. Etenkin kun ottaa huomioon, etten todellakaan ole seitin ylin ystävä. Kastiketta pihvit olisivat kaivanneet rinnalleen, kermaviilistä saisi sekoitettua helposti kastikkeen pihveille ja muusille. Pihvit olivat herkkiä murenemaan, kananmunia voisi ehkä laittaa useamman pitämään pihvejä koossa.

2011/12/09

Joulukalenteri

Koska mies joulukuun ensimmäisinä päivinä ihmetteli, missä joulukalenterisuklaat ovat, tekaisin meille yhteiseksi joulukalenterin käyttäen viimevuotisen kalenterin pussukoita.

Joulukalenteri, tällä kertaa seinällä roikkumassa.

Kauheasti en viitsinyt satsata, toisin kuin viime vuonna. Laitoin pusseihin käärepaperillisia karkkeja ja suklaata, suklaapatukoita, lakupötköjä ja rusinoita. Ei kovin kummoista, mutta ei ollut tarkoituskaan. Muutama pussi jäi vielä täyttämättä, mutta eiköhän niihin ennen joulua löydy jotain.

Kalenterin teon jälkeen törmäsin netin blogimaailmassa uutiseen joulukalenterien haitallisuudesta. Professorilla on tosin tainnut mennä ns. lelukalenterit sekaisin "mummon esiliinan tasku" -kalenterien kanssa. Saa nähdä, onko meillä ensi vuonna joulukalenteria, enhän voi syyllistyä miehen liialliseen hemmotteluun ja hyvälle totuttamiseen.

Hieman erilaisen joulukalenterin sain mieheni kanssa äidiltäni. Jouluinen kassillinen pienen pieniä paketteja, joihin jokaiseen kätkeytyy pari pussia erilaisia teemakuja. Hauska, ei varmaan muuten tulisi maisteltua esim. valkoista teetä.

2011/12/08

Tomaattinen jauheliha-pastavuoka

Olen useita kertoja tehnyt tomaattista pastavuokaa. Helppo ohje ja hyvää tulee takuuvarmasti. Ohjetta taas jälleen etsiessäni tajusin, etten ollut kirjoittanut sitä blogiin ollenkaan.

250g pastaa

Tomaattijauhelihakastike:
400g jauhelihaa
2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
1 tetra tomaattimurskaa
3 tl oreganoa
1 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria

Juustokastike:
2 rkl voita tai juoksevaa margariinia
0,6 dl vehnäjauhoja
6 dl maitoa
0,5 tl suolaa
0,5 paprikajauhetta
1,5 dl juustoraastetta

Keitä pasta ja valuta. Lisää hieman öljyä joukkoon ja sekoita, niin pasta ei kuivu niin nopeasti.


Ruskista jauheliha, lisää pilkotut sipulit. Lisää joukkoon tomaattimurska ja mausteet. Hauduta miedolla lämmöllä 5min.


Kuumenna rasva. Lisää vehnäjauhot ja sekoita hyvin. Ota kattila hetkeksi levyltä ja lisää maito hyvin sekoittaen puuhaarukalla tai vispilällä. Siirrä takaisin levyllä, keitä hiljalleen 5min, loppua kohden kastike kyllä sakeutuu. Mausta suolalla ja paprikajauheella ja lisää juustoraaste.


Voitele uunivuoka. Laita pasta ja jauhelihakastike kerroksittain vuokaan. Kaada päälle juustokastike. Juustokastikkeesta suurin osa jää pinnalle. Paista 200 asteessa puolisen tuntia, kunnes pinta on kauniin ruskea.

Pasta ja jauhelihakastike ennen juustokastiketta.


Suoraan uunista, pinta kauniisti ruskistunut.

Valmiina syömään. Kurkku kuvausrekvisiittaa.

On tehnyt joka kerta kauppansa. Hyvää ruokahalua!


2011/12/01

Burda Style 12/2011

Joulukuun numero oli ehkä hienoinen pettymys kokonaisuudessaan. Kovin paljoa kiinnostavia vaatteita ei löytynyt, vaikka joukossa oli myös helmiä. Tekoturkisvaatteet muistuttivat aika paljon turkisvaatteita, eli varsinaista mallia niissä ei ollut. Leikki-ikäisille oli rentoja trikoovaatteita painatuksilla. Perusmalleja, mutta ei mitään kovin erikoista tai söpöä tai hauskaa. Plusmallistossa oli juhlavaatteita, mutta moni niistä ei kovin imarteleva ollut. Hassua sinänsä, joissakin numeroissa plusmallisto onnistuu olemaan kaikista houkuttelevin.

Kuvat: BurdaStyle.de

Naisellista, pehmeitä linjoja. Astetta parempia vaatteita joululomalle. Mekkoja, jakkuja, hameita, takkeja... Osa oli ihan kivoja perusvaatteita, mutta ei jäänyt mieleen pidemmäksi aikaa. Kivoin oli pusero, jossa rinnan alla oli vyömäinen leikkaus ja pitkät hihat. Etuleikkauksen paikan hakeminen voi tosin vaatia hermoja, jos ei satu sopimaan perusmittataulukoihin, kokemusta on vastaavan mallisista yläosista.


Lempiosioni, vihreitä juhlavaatteita. Ah. Sydämestäni löytyy aina paikka erityisesti pitkille iltapuvuille. Lyhyempiäkin toki löytyi, mutta pitkät valloittivat sydämeni. Ensimmäisessä puvussa olkaimia oli kierretty ja helma leikattu epäsymmetriseksi.


Toisessa iltapuvuista silkkitylliä oli drapeerattu ihanasti puvun päälle. Harmi itselleni, puku oli mitoitettu pienille naisille.


Kaavakuvasta en olisi ajatellut puvun olevan kaunis. Helma oli kapeneva, ja vatsan päälle tuli laskoksia reilusti. Toisaalta tämä voisi toimia ainakin alkuraskaudessa juhlapukuna. Miksei pukua voisi myös lyhentää, jolloin saisi kivan mekon. Kaava oli mitoitettu pidemmille naisille.


Kaupunkilaistyyliä koiraihmiselle. Koirille löytyi trenssitakki, pureskeluluita, tyyny, kaulahihnoja ja luulla koristeltu herkkupussi. Naisille takkeja, housuja, hamekin. Huomio kiinnittyi yläosiin. Keltaisessa topissa ei kovin ihmeellinen etuosa ollut, miehustaan kiinnitetty erivärinen paneeli, mutta selkäosa oli kaunis.


Punaisessa topissa oli samanlainen yläosa kuin ensimmäisessä vihreistä iltapuvuista. Olkaimet näyttivät kiertyvän ympäri. Yksinkertainen asia, mutta hienon näköinen.


Kaunein yläosa oli rusettipaita, jossa etuosan liehukkeet sidottiin näyttävälle rusetille. Kaava oli mitoitettu pidemmille naisille.


Lehden lopusta löytyi myös jouluideoita valkoisen ja harmaan sävyissä. Virkatut lumitähdet oli tärkätty ja ripustettu roikkumaan. Kaunista.


2011/11/27

Syklaaminpunainen Mohairjakku

Aloittelin tätä mohairjakkua jo yli vuosi sitten. Jakku löytyy Novitan vuoden 2009 syksyn numerosta. Myös Novitan sivuilta. Pidin ympyränä kiertävän helmakappaleen kuvioinnista, joka on näyttävän geometrinen, mutta silti yksinkertainen neuloa ja muodostuu vain oikeista ja nurjista silmukoista.


Lankana käytin Rose Mohairia. Jakkuun meni lankaa yhteensä 290g, eli hieman vajaa kuusi kerää. Kooksi valitsin M:n, koska aiemmin tekemäni bolero L-kokoisena oli järkyttävän suuri. Rose Mohair oli yhtä ärsyttävä neuloa kuin aina ennenkin, useamman kerran sain leikata pakkuuntunutta nöyhtää irti langasta. Helmarinkula oli mukavin neuloa, riittävän yksinkertainen, jotta huomion saattoi keskittää muuhun, mutta sen verran vaihtelua, että jaksoin neuloa koko röyhelön.


Lopputulos ei ole ihan sitä mitä halusin. Taidan neuloa aika löysää, koska kaikki Novitan ohjeilla tekemäni neuleet ovat olleet hyvin väljiä. Toisaalta en tiedä, onko jotain eroa sillä, että käytän nykyisin pyöröpuikkoja enkä tavallisia puikkoja. Eli M-kokoni on minulle hieman iso, vaikka vatsaakin on tällä hetkellä varsin mukavasti. Toisaalta neuletakki on mukavan muhkea ja varmaan lämminkin. Ja tällä hetkellä istuvista vaatteista ei muutenkaan ole niin väliksi.


Jos tekisin jakun uudelleen, neuloisin selkäkappaleen pidemmäksi, koska nyt takki jää melko lyhyeksi, minkä takia näyttää entistä leveämmältä ja isommalta. Hihatkin saisivat mielellään olla hitusen pidemmät, ehkä myös koristeellisemmat. Mutta mukava ja muhkea neule joulun viettoon. Ja niin ihanan värinen, vaikkei väri oikein toistu oikeana näissä kuvissa.