Syklaaminpunainen Mohairjakku

Aloittelin tätä mohairjakkua jo yli vuosi sitten. Jakku löytyy Novitan vuoden 2009 syksyn numerosta. Myös Novitan sivuilta. Pidin ympyränä kiertävän helmakappaleen kuvioinnista, joka on näyttävän geometrinen, mutta silti yksinkertainen neuloa ja muodostuu vain oikeista ja nurjista silmukoista.

Lankana käytin Rose Mohairia. Jakkuun meni lankaa yhteensä 290g, eli hieman vajaa kuusi kerää. Kooksi valitsin M:n, koska aiemmin tekemäni bolero L-kokoisena oli järkyttävän suuri. Rose Mohair oli yhtä ärsyttävä neuloa kuin aina ennenkin, useamman kerran sain leikata pakkuuntunutta nöyhtää irti langasta. Helmarinkula oli mukavin neuloa, riittävän yksinkertainen, jotta huomion saattoi keskittää muuhun, mutta sen verran vaihtelua, että jaksoin neuloa koko röyhelön.

Lopputulos ei ole ihan sitä mitä halusin. Taidan neuloa aika löysää, koska kaikki Novitan ohjeilla tekemäni neuleet ovat olleet hyvin väljiä. Toisaalta en tiedä, onko jotain eroa sillä, että käytän nykyisin pyöröpuikkoja enkä tavallisia puikkoja. Eli M-kokoni on minulle hieman iso, vaikka vatsaakin on tällä hetkellä varsin mukavasti. Toisaalta neuletakki on mukavan muhkea ja varmaan lämminkin. Ja tällä hetkellä istuvista vaatteista ei muutenkaan ole niin väliksi.

Jos tekisin jakun uudelleen, neuloisin selkäkappaleen pidemmäksi, koska nyt takki jää melko lyhyeksi, minkä takia näyttää entistä leveämmältä ja isommalta. Hihatkin saisivat mielellään olla hitusen pidemmät, ehkä myös koristeellisemmat. Mutta mukava ja muhkea neule joulun viettoon. Ja niin ihanan värinen, vaikkei väri oikein toistu oikeana näissä kuvissa.

Mustaherukkaomenapiirakka

Isänpäivänä vierailin miehen sukulaisten luona, ja tein Pirkkalehdestä piirakan viemiseksi. En aiemmin ollut tehnyt kyseistä piirakkaa, joten melkoista arpomista oli. Sain piirakan uunista vain aavistusta ennen kuin piti jo lähteä matkaan.

Pohja:
100g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
1,5 dl vehnäjauhoja
1 dl ruisjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
600g happamia omenoita
1 tl kanelia
200g mustaherukoita
250g maitorahkaa
3 kananmunaa
1 dl maitoa
0,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria

Vaahdota voi ja sokeri, lisää muna joukkoon vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää seokseen. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Kuori omenat ja leikkaa ohuiksi lohkoiksi. Asettele lohkot limittäin pohjan päälle, ripottele pinnalle kanelia. Paista 200 asteessa alatasolla 10min. Levitä omenoiden päälle mustaherukat. Sekoita maitorahka, kananmunat, maito ja sokerit ja kaada seos marjojen ja omenoiden päälle. Paista alimmalla tasolla 30min. Tarjoa jäähtyneenä.

Valmis piirakka juuri uunista tulleena.

Piirakasta tuli aika kirpeää ja omenat jäivät hieman raaoiksi. Tosin aluksi olin huomaamattani laittamassa melkein 900g omenoita piirakkaan, ennenkuin tajusin katsoa määrän. Ihmettelinkin, mikseivät kaikki omenat mahdu piirakkavuokaan. Itse olisin pitänyt piirakasta enemmän, jos omenat olisivat olleet kypsempiä, en pidä kovin siitä, että joudun pureskelemaan omenapiirakkaa. Myös sokeria olisi saanut olla täytteessä enemmän, ainakin kokonainen desilitra. Toisaalta silloin myös kalorit nousevat.

Mustikkarönttöset

Ensimmäisestä ikinä maistamastani palasta asti olen ollut hulluna rönttösiin. Niinpä kun huomasin Pirkkalehdessä ohjeen mustikkarönttösiin, oli pakko päästä kokeilemaan. Näppärä välipalana ja säilyy jääkaapissa useita päiviä.

Pohja:
1,5 dl vettä
0,5 dl vehnäjauhoja
3 dl ruisjauhoja
0,5 tl suolaa

Täyte:
400g perunaa
0,75 dl ruisjauhoja
200g mustikoita
2 rkl sokeria

Pehmennys:
30g voita
0,5 dl vettä

Perunoiksi kannattaa valita jauhoisia lajeja. Kannattaa mitata perunat vaa'an kanssa, koska perunoiden koko heittelee paljon. Soseuta perunat. Anna jäähtyä ja ripottele ruisjauhoja joukkoon. Jos haluat imellyttää perunat, anna perunajauhoseoksen imeltyä lämpimässä 4 tuntia. Itse kärsimättömänä odottelin tunnin. Soseuta mustikat ja lisää perunasoseen. Lisää sokeria maun mukaan.

Sekoita jauhot ja suola kylmään veteen. Jaa taikina 16 osaan ja kauli osat pyöreiksi piiraspohjiksi. Pinotessa pohjia kannattaa hieman laittaa jauhoja pohjien väliin, etteivät tartu toisiinsa. Peitä pohjat tuorekelmulla kuivumisen estämiseksi.

Harjaa ylimääräiset jauhot pois pohjista ja levitä täytettä pohjille. Jätä sentin verran rypytysvaraa. Taita reunat täytteen päälle ja rypytä tasaisesti.

Rypytystä vaille.

Paista 250 asteisessa uunissa 15min. Kuumenna paistamisen aikana voi ja vesi kattilassa ja anna voin sulaa. Kasta uunista tulleet rönttöset voivesi-seokseen. Anna rönttösten pehmetä tämän jälkeen liinan alla peitettynä puolisen tuntia.

Valmiit rönttöset.

Olin tyytyväinen lopputulokseen, rönttöset maistuivat hyviltä ja pohjasta tuli juuri oikea. Ehkä olisi hieman makeampi voinut olla, toisaalta hyppäsin imellytysvaiheen suurimmaksi osaksi yli. Myös koemaistajat tykkäsivät. Miehellä oli vaikeuksia suhtautua, kun ei osannut lokeroida rönttösiä makeisiin eikä suolaisiin.

Burda Style 11/2011

Marraskuun Burdasta löytyi aivan ihania vaatteita ja toisaalta karseita. Ainakin oli paljon vaatteita, jotka leikkaukseltaan olivat mielenkiintoisia, muutakin kuin perusmallisia vaatteita.

Kuvat: BurdaStyle.de

Ensimmäinen teema sisälsi kahdeksan mekkoa pikkumustista iltapukuihin. Oli lyhyempiä ja pidempiä, peittävämpiä ja avonaisempia. Itse pidin vyötärölle drapeeratuista mekoista. Myös epäsymmetrinen iltapuku ja rypytetyllä etumuksella varustettu pikkumusta olivat kivoja.

Sama mekko pidempänä laahuksella.

Epäsymmetrinen iltapuku.

Pikkumusta rypytetyllä miehustalla.

Seuraava teema oli ylistys punaiselle ja punahilkalle. Sadunomaisia vaatteita lapsellisuuden häiveellä. Viitan ja takin mielenkiintoinen risteytys, kettupuuhka, muutama mekko, niukka takki ja reilumpi duffelitakki. Suosikeiksi pääsivät mekko, jonka miehustasaumaan oli ommeltu röyhelöitä ja topin ja ponchon välimuoto.

Seuraava mallisto sisälsi rentoja ja huolettomia vaatteita maaseudulle. Suunnittelijoille tuntui äkkiä tulleen pakkomielle sitoa mekkojen alaosia vyötärölle. Lopputulos näytti kuin mekon värinen paita olisi sidottu vyötäisille. Ei kovin imartelevaa. Vaatteiden joukosta löytyi myös muutama reilumpi takki. Omia suosikkejani olivat ylipitkähame selkeillä vyötärölaskoksilla ja pitkähihainen paita kietaisukauluksella ja pudotetuilla olkapäillä. Paitaan löytyivät kuvitetut helppo-ohjeet.

Seuraava mallisto mainosti itseään sekoituksena jet settiä, mustalaisuutta ja itämaisuutta. Pidän mielestäni kahdesta viimeisestä, joten pieleen meni. Housuista löytyi mielenkiintoiset kietaisuhousut sekä jonkinnäköiset pussihousujen ja haaremihousujen yhdistelmät. Jälkimmäiset myös haalariversiona. Ehkä sopisivat kovin laihoille. Tosin lehdin mallitkin näyttivät melko reiteviltä kyseisissä vaatteissa. Toki jalat näyttävät hyvin siroilta. Muutama niukkalinjainen takki vaatteiden joukosta löytyi, jotka olisivat toteuttamiskelpoisia.