Suklaapähkinäpalat

Halusin kiittää yhteisestä ajasta pientä joukkoa ihmisiä, päädyin helpoimpaan ja leivoin herkkuja. Päädyin tekemään minttusuklaapaloja ja suklaapähkinäpaloja. Minttusuklaapalojen kanssa tuli hieman kiire, en ehtinyt odottelemaan niiden jäähtymistä, vaan pakkasin niitä lämpiminä päällekkäin. Hyviä tuli, mutta ulkonäkö kärsi palojen kuorrutteen liimautuessa ja rutistuessa leivinpaperia vasten. Suklaapähkinäpaloista sen sijaan tuli oikein mallikkaita, vaikka tein niitä ensimmäistä kertaa. Ohje vanhasta keittokirjastani, hieman sovellettuna omaan makuun ja kaapin sisältöön. Mikä parasta, uunia ei tarvita!

Ainekset, n. 20 kpl:
5 dl murskattuja digestive-keksejä
3,75 dl tomusokeria
2,5 dl suklaapähkinälevitettä
1,25 dl juoksevaa margariinia
1,25 dl rouhittuja, suolattuja maapähkinöitä
200g tummaa sveitsinsuklaata

Jäähtynyt taideteos ennen paloittelua.

Sekoita keksimurskan joukkoon tomusokeri, lisää joukkoon suklaapähkinälevite ja juokseva margariini. Sekoita hyvin sekaisin ja lisää joukkoon rouhitut suolapähkinät. Levitä leivinpaperia pieneen vuokaan, levitä taikinaseos päälle. Sulata suklaa mikrossa (tai pienessä kattilassa tai vesihauteessa) n. 15-20s pätkissä. Levitä sula suklaa taikinan päälle. Anna jäähtyä rauhassa ennen paloittelua.

Pakkaustohinoita. Kestivät kuljetuksen hyvin.

Palaset leikkautuivat kauniin terävästi.

Helppoja ja nopeita tehdä, ja saivat kehuja paljon. Suolatut pähkinät antavat makua ja muuten maistuu suklaalta. Hillitsin itseni ja söin vain 1,5 palaa, mieli olisi tehnyt enemmänkin!

Vadelmapalat

Jotain makeaa piti tehdä tuttavan syntymäpäiväkahville mukana viemisiksi. Päädyin yhdistelemään RuokaPirkan (05/2011) ja Cookie-kirjan reseptejä ja soveltamaan lopputulosta oman kaapin sisällön mukaan. Lopputulos oli aika makea, mutta toimi silti. Yhdestä satsista tuli 32 kappaletta vadelmapaloja.

Valmiita vadelmapaloja.

Alunen:
200g margariinia
2 dl sokeria
1 kananmuna
3 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 dl kevytkermaa

Täyte:
400g pakastevadelmia
3 dl sokeria
0,5 dl vettä
0,5 dl perunajauhoja
0,5 tl vaniljasokeria

Päällinen:
50g margariinia
0,5 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja

Kuorrute:
3 dl tomusokeria
2 rkl sitruunamehua
1 rkl juoksevaa margariinia

Paloja oli kätevä pakata isoihin karkki-

rasioihin, leivinpaperia vain kerrosten väliin.

Vaahdota pehmeä margariini ja sokeria, lisää muna joukkoon. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita seos muuhun taikinaan vuorotellen kerman kanssa. Paista 200 asteessa 10 minuuttia.

Sekoita täytteen aineet kattilassa ja lämmitä, kunnes seos alkaa saeta. Perunajauhot kannattaa lisätä siivilän läpi, ja sekoittaa koko ajan. Ellet sitten halua tehdä kuten allekirjoittanut ja poimia valmiista täytteestä perunajauhoklimppejä pois. Levitä täyte paistuneen alusen pinnalle.

Päällistä varten vaahdota margariini ja sokeri, lisää joukkoon vehnäjauhot. Rakenne on aika murumainen. Ripottele täytteen päälle. Paista 200 asteessa 15 minuuttia.

Koristelua varten sekoita aineet keskenään ja pursota raidoiksi lämpimän levyn päälle. Anna jäähtyä kunnolla. Leikkaa neliöiksi.

Leipomukset jäähtymässä pakkaamista varten.

 Ja sitten syömään...

Herkuttelun iloa!

Suuri Käsityö 5-6 / 2011

Touko-kesäkuun lehti oli kokonaisuutena iloinen yllätys, lehdestä löytyi perusvaatteita kesäksi pienin ideoin.Kaiken kaikkiaan paljon toteuttamiskelpoisia käsitöitä.

Kuvat: Suuri Käsityö

Neuleissa löytyi helppoa pitsipintaa, verkkoneuleita ja yksinkertaisempia neulepuseroita. Lapsille löytyi 98-128 cm kokoisille vaateita topeista huppareihin. Vauvaneuleitakin löytyi hempeissä väreissä. Virkattu tähtiliina näytti ihanalta: siihen oli yhdistetty valkoista ja hopeaa. Ehkä houkuttelevimmat ohjeet olivat neulotut nalle, koira ja pupu. Ne oli neulottu pehmeän näköisestä pörrölangasta ja näyttivät suloisilta.

Yksi mielenkiintoisimmista vaatteista oli Tiia Vanhatapion suunnittelema Bunny-mekko. Mielenkiintoisen mekosta teki halpa materiaali ja suora malli. Mallista huolimatta vaatteeseen oli saatu jotain muotoa. Oma mielipiteeni on ehkä silti hieman jakautunut, en tiedä pitäisinkö mekosta vai en. Toisaalta jokin mekossa kiinnostaa, toisaalta jokin ärsyttää. Ainakin antaa ajattelemisen aihetta.

Lehdessä oli myös vaatteita mustavalkoisella origami-teemalla. Ei täyttä origamia, onneksi, mutta pieniä mielenkiintoisia ratkaisuja. Valkoinen paitapusero oli saanut inspiraatiota kasakkatyylisistä takeista, mutta se oli koristeltu satiininauhoin ja röyhelöhihoin. Löysän lyhythihaisen puseron pääntie oli koristeltu tikatuin laskoksin, joissa lehdessä ei vain harmi kyllä ollut kuvaa. Polvipituinen mekko sai lisäkiinnostavuutta mekon etupuolelle tehdyistä laskoksista.

Rantavaatteistakin löytyi innostavia malleja. Pinkeissä capreissa vyötärölaskokset olikin siirretty lantiolle ja muutenkin malli pidetty yksinkertaisena. Pinkki jakku oli niin puseromainen ja kevyen oloinen, että ensivilkaisulla luulin sitä puseroksi. Materiaalina oli trikoo. Helmat ja muut reunat oli huoliteltu rosoisiksi. Jakun parina olleeseen trikoohameeseen löytyi lehdestä kuvitettu helppokaava.

Lyhythihainen raglanmekko toimi rantamekkona, etenkin kuviollisesta trikoosta toteutettuna. Yksinkertainen trikoopaita sai ruusukkeesta ja rosoisesta huolittelustaan lisäilmettä. Hiekan värisestä kankaasta tehty kaarrokehame olisi hyvä vaihtoehto monitoimishortseille.

Pienille neideille lehdestä löytyi pari kesäistä mekkoa. Helppotekoista prinsessaa, joka kestää remuamisen. Tykkään. Myös aivan pienimmille löytyi hellemekko ja vanhanaikaiset rimssupöksyt, jotka suloisesti kurkistavat mekon alta.

Sisustusosiossa oli hempeitä kirjontatöitä, jotka sopivat lahjoiksi erilaisiin juhliin. Tuoliin oli tehty yksinkertainen huppu, johon oli kirjottu köynnöksen muodostama sydän. Aivan ihanan näköinen, en sitten tiedä, miten itseltä onnistuisi. Lahjaideoista löytyi myös sormustyyny hääparille, kirjotut valokuva-albumin kannet vastasyntyneelle ja kirjotut tyynyt muihin merkkipäiviin.

Kesäliite oli paljolti farkkukankaiden ja kierrätyksen inspiroima. Mielenkiintoisimmat ideat olivat poikien housut miesten vanhoista paidoista, eri materiaaleista tehdyt hillopurkkisuojat/-koristeet, paidoista tehdyt pullopussit, paidan hihoista tehdyt sohvatyynykoristeet, napitettavat paneeliverhot, puinen nojatuolikeinu, riippuva amppelitaso usealle kukkaruukulle ja vanhan farkkuhameen muokkaaminen. Liitteessä oli ohjeet myös kaarnalaivaan ja saunavihtaan.

Burda Style 6 / 2011

Burdan kesäkuun numero vaikutti ensivilkaisulla olevan kaikkea kivaa. Jo kannen mekko oli suloinen. Eikä luulo osoittautunut pettymykseksi. Lehden teemoja olivat tällä kertaa Brigitte Bardot, väreillä leikittelevät rantavaatteet, valkoinen eleganssi ja rennot kotivaatteet. Monet mallit olivat toimivia perusmalleja, mutta mukana oli myös vaatteita, jossa mielenkiintoa riitti enemmän.

Kuvat: BurdaStyle

 

Brigitte Bardotin inspiroimat vaatteet olivat hyvin 1960-luvun tyylisiä bikineistä alkaen. Itse pidin pallomekosta, joka toistui erilaisina versioina myöhemmin lehdessä. Mekon päällimmäinen kerros oli siis ikään kuin ommeltu kieroon ja vyötärö tehty leveällä vyöllä. 

Carmen-mallinen kesäpusero yhdistettynä pepitaan (ja hiusnauhaan), nam!

Jälleen kerran kuva saa vaatteet näyttämään paremmilta kuin mitä ne todellisuudessa ehkä ovatkaan. Nilkan yläpuolelle jäävät housut ja istuva paita. Yhtenäinen tumma väritys luo pidentävää linjaa ja hiuspanta kruunaa kaiken. Vaatteet oli suunnattu pienemmille naisille.

Värejä täynnä olevat vaatteet koostuivat löysistä ja laajoista vaatteista, joissa ohuet kankaat ja kirkkaat värit pääsivät oikeuksiinsa. Harmaaseen täyspitkään mekkoon oli ommeltu pinkki vyö ja keltainen paita solmittiin isoilla nauhoilla lanteille. 

Topin pääntie oli kurottu nauhakujalla ja leveässä pitkässä hameessa oli edessä laskokset.

Samaa mallia oli myös mekko. Suora hiaton malli taskuilla, pääntielle tehty nauhakuja. Malliin löytyi kuvitetut ompeluohjeet.

Kannen mekko oli v-mallinen ja eteen kerätty rypytyksiä. Saman mallisia t-paitojahan on näkynyt useita vuosia, mutta mekkona en muista mallia nähneeni.

Keltaisen mekon etuosaan oli tehty useampi laskos. Malli oli tehty pitkille. Housuissa oli joustaa vyötärö ja väljät, suorat lahkeet. Olen tottunut välttelemään kuminauhavyötäröitä vuosien aikana, mutta jotenkin housut näyttivät mukavan löysiltä antamatta vaikutelmaa vuosia vanhoista kotiverkkareista. Toppi oli edellä esiintynyt helppo toppi kuvallisin ohjein.

Valkoisen eleganssin vaatteet olivat yllättäen kaikki vitivalkoisia. Useat mallit olivat esiintyneet jo aiemmin lehden sivuilla pienin muunnoksin tai erilaisesta materiaalista. Itseäni miellytti eniten v-aukkoinen pusero yhdistettynä puolihameeseen. Tosin puserossa oli samaa kuin kannen mekossa, ja hame oli lyhyempi versio sinisestä pitkästä hameesta. Mutta kokonaisuus jäi kevyen näköiseksi.

Perhevaate-osiossa oli vaatteita lapsille ja äidille. Materiaalivalinnat tekivät vaatteista rentoja, ohutta ruutukangasta ja värejä oli käytetty. Oma suosikkini oli turkoosi pellavamekko, joka sai ryhtiä useista pitkittäisistä leikkauslinjoista. Samantapaisella kaavalla oli myös toteutettu miesten paita.

Tyttöjen pellavamekko oli suloinen, vaikkakin yksinkertainen. Riittävästi prinsessaa, mutta hillitysti, ettei aivan mauttomaksi mene kriittisempienkään mielestä. Kokoja oli 104-128cm.

Kesähattuun löytyivät kuvitetut ohjeet. Jännä juttu, miten hatut näyttävät hyviltä aina kuvissa, mutta omassa päässä lähinnä naurettavilta.

Plusmalliston vaatteet oli suunnattu kiireisille kaupunkilaisnaisille, jotka kaipaavat rentoja joka paikan vaatteita. Itse en pidä ajatuksesta, että isommat koot käyttävät automaattisesti väljiä ja suuria vaatteita. Monesti hyvin leikatut vaatteet toimivat paremmin. Seuraavaan numeron luvattiin plusmallistoon 8 mekkoa. Odottelen mielenkiinnolla.

Maxi-pusero oli nimensä mukaisesti väljä. Sisälle oli ommeltu toppi ja hiansuut rypytetty kasaksi. Juuri hiansuut olivat vaatteessa se ihanin juttu. Voisin melkein toteuttaa puseron ilman alustoppia ja muokata helmaa kapeammaksi.

Kaiken kaikkiaan olin erittäin positiivisesti yllättynyt lehden malleista. Kesäisiä, helppoja, muttei tylsiä. Kun vielä malttaisi jotain näistä tehdä...